Montessoripedagogiikka on lapsikeskeinen kasvatusmenetelmä, jonka on kehittänyt Italian ensimmäinen naislääkäri, lääketieteen tohtori ja pedagogi Maria Montessori 1900-luvun alussa. Hän korosti lapsen omaehtoisuutta ja luontaista uteliaisuutta. Yksi montessoripedagogiikan keskeisimmistä kasvatustavoitteista on lapsen itsenäistymiskehityksen tukeminen, johon kuuluu lapsen omatoimisuuteen perustuva ohjaus.
Lapsen kehitystä tuetaan hänen erityiset kehitys- ja herkkyyskautensa huomioiden. Kasvatus tapahtuu valmistellussa oppimisympäristössä, jossa lapsilla on omiin kiinnostuksen kohteisiinsa perustuva vapaus kokeilla itse eri tehtäviä.
Maria Montessorin perusajatukset ovat myös meidän Montessori-leikkikoulujen ohjenuorana: vähemmän pakkoa, enemmän iloa ja yksilön huomioonottamista. Eri-ikäisistä lapsista koostuvassa ryhmässä autetaan toisia ja opitaan toisilta. Oppimisympäristömme ja montessorivälineistömme innostavat lapsia tutkimiseen ja seikkailuun. Ohjaamme onnistumaan ja keksimään itse. Meillä lapsi saa oppia lapsilähtöisesti ja omassa tahdissaan.
Havannoimme lasta ja ohjaamme häntä mieltymystensä ja kehistysvaiheidensa mukaisen toiminnan pariin.
Annamme lapselle tarvikkeet ja materiaalit sekä puitteet, joissa lapsi voi keksiä ja kokeilla itse. Jokainen taideteos on meille ainutkertaisen hieno.
Autamme lasta tekemään itse. Tämä perusajatus pätee meillä niin montessorityöskentelyyn, pukemiseen, ruokailuun kuin kaikkiin arjen pieniin askareisiin.
Lapsi saa valita tehtävänsä itse ja tehdä sen omassa tahdissaan. Askareesta selviäminen innostaa ja rakentaa positiivista minä-kuvaa.
Pienet oppivat isommiltaan, isommat auttavat pienempiään.
Pyrkimyksenämme on luoda lapselle tunne tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, johon kuuluvat niin muut lapset kuin vastuulliset aikuiset, joihin voi tarvittaessa tukeutua.
Lapsi jaksaa keskittyä, kun hänellä on aidosti häntä kiinnostavaa tekemistä.
Kaiken oppimisen lähtökohta on lapsen oma, luontainen tiedonhalu ja aloitteellisuus. Tähän perustuen jokainen lapsi voi montessoriympäristössä edetä omaan yksilölliseen tahtiinsa.
Leikkikouluissamme lasten aloitteisiin tartutaan ja heidän näkemyksiään kysytään ja arvostetaan. Lapset ovat mukana ympäristön ja yhteisön rakentamisessa ja sen ylläpitämisessä omalla tavallaan ja taidollaan.
Kannustamme lapsia toisen kuuntelemiseen ja jokaisen mielipiteen arvostamiseen, oman mielipiteen ilmaisemiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja tasavertaisuuteen.
Maria Montessori tunnisti lapsissa oppimisen herkkyyskausia, kehityksen jaksoja, joina tietyn toiminnan oppiminen sujuu erityisen helposti, kuin leikiten. Herkkyyskaudet ovat olemassa lapsella luonnostaan. Ne toimivat eri intensiteetillä eri lapsilla ja ovat osittain päällekkäisiä.
Montessoriympäristö on huolellisesti suunniteltu ja valmisteltu. Lapset ovat osallisina ympäristöstä huolehtimisessa ja sen kehittämisessä aktiivisina toimijoina ja havainnoijina.
Lasta kannustetaan ja autetaan kokeilemaan ja tekemään itse. Havainnoimme ja dokumentoimme aktiivisesti lasten toimintaa ja mielenkiinnonkohteita ympäristössä ja muokkaamme sitä tarvittaessa. Lapsille mallinnetaan toimintaa esittelemällä ne konkreettisesti. Aikuisen esimerkin ohella korostamme lasten merkitystä toisilleen mallin tarjoajina.
Toimintaympäristömme sisältää välineitä ja materiaaleja lasten monipuoliseen ja -aistiseen työskentelyyn ja leikkiin. Lasten ulottuvilla olevat välineet kannustavat lapsia omatoimisuuteen ja oman toiminnan taitojen kehittämiseen, tarjoten onnistumisen iloa.
Leikkikouluissamme välineet ovat aseteltuina avohyllyille lapsen korkeudelle, jotta lapsi voi toimia itsenäisesti. Lapset opetetaan palauttamaan välineet työskentelyn jälkeen omille paikoilleen.
Asioiden tietty järjestys ja rutiinit luovat turvallisuudentunnetta. Lapsi huomaa, että hän pystyy hallitsemaan ympäristönsä ja tuntee itsensä luottavaiseksi.
Montessorityöt ja välineistö on jaoteltu viiteen pääalueeseen. Välineillä edetään askel askeleelta yksinkertaisesta monimutkaisempaan.
lusikointi, kaatelu, lakaisu, tuolin kanto, kiillotus, käsien pesu, pöydän pesu, vaatteiden pesu jne.
välineitä aistien hienosäätöön, erottelukyvyn sekä luokittelun oppimiseksi, musiikin alkeet montessorikelloilla
10-järjestelmästä ja peruslaskutoimituksista murtolukuihin
äänteiden harjoittelusta ja hiekkapaperikirjaimista kieliopin erittelyyn
maantieto, kasvi-ja eläintiede, erilaiset tieteelliset kokeilut. Kirjat, musiikki, maalaus, piirtäminen, askartelu ovat myös käytössä montessorityöskentelyssä ja niitä lapsi saa oman vapaan tahtonsa mukaan valita.
Montessorin mukaan lapsi kehittyy noin kuusi vuotta kestävien kehityskausien kautta.
0-6 v. varhaislapsuus
Alle 3-vuotias harjoittelee motoriikan hallintaa ja kieli kehittyy. Montessoriympäristössä lapselle tarjotaan erityisesti aistiharjoitteita ja arkielämän aktiviteetteja eli arkipuuhia kuten kaatamisen harjoittelua, pöydän pyyhkimistä tai vaikkapa astioiden tiskaamista. Käytännön elämän töiden ja aistivälineiden lisäksi yli kolme-vuotiaille tarjolla ovat myös äidinkielen, matematiikan sekä kulttuurin alueen välineet.
Lapselle työn tekeminen on tärkeämpää kuin työn tulos. Turvallisen itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden ja hyvän itsetunnon tukeminen ovat tärkeitä montessorimenetelmän tavoitteita erityisesti tässä ikäkaudessa.
6-12 v. lapsuus
Toisella kaudella lapsi vähitellen siirtyy abstraktiin ajatteluun konkreettisten välineiden kautta. Tällä kaudella kehittyvät lapsen valmiudet ymmärtää yhä enemmän käsitteellisiä ilmiöitä, ja hänen suhteensa omaan ympäristöönsä muuttuu järkiperäiseksi.
Tällä toisella kaudella lasta kiinnostaa moraalisuus, kulttuurin perusteiden omaksuminen, mielikuvitus, erilaisten asioiden ja tapahtumien syiden etsintä, älylliset ponnistukset ja ryhmässä toimimisen sosiaalisuus. Hän on selkeästi myös enemmän ulospäin suuntautunut toiminnassaan. Lapsi oppii älynsä ja mielikuvituksensa avulla ja tämä kausi on myös kasvavan voiman ja tyyneyden aikaa. Lue lisää kouluikäisten montessorista.
12-18 v. nuoruus
Tässä iässä nuori kasvaa fyysisesti ja käy läpi murrosiän muutoksia. Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä roolissa nuoren elämässä. Oma identiteetti rakentuu ja nuori havainnoi omaa sosiaalista asemaansa. Oppimisen perustana montessorimenetelmässä ovat luovuus sekä itsenäinen oppiminen. Kasvatuksella valmistaudutaan aikuiselämää varten ja siksi opetus on käytännön opiskelua vaikkapa oman yrityksen parissa työskennellen tai huolehtien maanviljelystä tai farmista.
18-24 v. nuori aikuinen
Yhteiskuntamme on muuttunut montessorin ajan jälkeen erityisesti tämän ikäkauden kohdalla, mutta edelleenkin samat kehityskauden piirteet ja tarpeet voidaan tunnistaa. Tässä vaiheessa saavutetaan aikuisuuden kypsyys ja kausi on vakaata ja rauhallista. Tänä aikana aikuisuuteen valmistautuminen kiteytetään ja saatetaan päätökseen. Nuoren aivotoiminta kehittyy vielä edelleen, ja hän tarvitsee ympäristönsä tukea. Nuorella ihmisellä on kuitenkin jo kyky ymmärtää oma osansa maailmankaikkeudessa ja suhteuttaa toimintaansa tähän kokonaisuuteen.
